keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Tavallisesta poikkeavaa.

Spesiaali ja erikoinen menettää merkityksensä, kun siitä tulee tavallista. Se ei välttämättä täysin menetä merkitystään. Merkitys vain muuttuu. En siis mene sanomaan kaiken tavallisen olevan merkityksetöntä.

On hyvä olla tavallista spesiaalin rinnalla. Kaiken tavallisen keskellä spesiaali tuntuu suuremmalta.

"Too ordinary". Se on lause jonka en halua täyttävän elämääni. Haluan aina säilyttää elämänhaluni. Meinasin kadottaa halun elää, mutta olen iloinen voidessani todeta saaneeni sen takaisin. Elämä on liian lyhyt sanoille: "en koskaan", "en voisi kuvitellakkaan" tai "enhän minä sellaiseen pysty". Elämä on yksi sekkailu. Kaikilla on vain yksi elämä.

Onneksi yhteen elämään mahtuu monta seikkailua.

En halua enää vastata eteen tuleviin mahdollisuuksiin: "enhän minä..."

Jo lapsena kaikki luonnehtivat, että olen rohkea ja täynnä intoa. Haluan löytää takaisin tuon rohkeuden. Elämässä pitää olla rohkeutta tarttua asioihin.

Rohkein tekoni puoleen vuoteen on ollut tutustua itseeni.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti