Ensimmäiset askeleet ovat pelottavia. Silti pienillä on rohkeutta ottaa uusia askelia eteenpäin. Rohkeutta tarvitaan myös ensimmäisten sanojen sanomiseen. Pian vauvat juoksevat täyttä vauhtia ja puhuvat taukoamatta.
Kukaan ei ensiaskeleillaan juokse maratonia. Vauvat kaatuvat uudelleen ja uudelleen. Tärkein opetus on kuitenkin se ettei koskaan luovuta. Aina pitää nousta ylös. Yhä uudelleen ja uudelleen elämässä on jaksettava taistella niiden asioiden eteen joita tavoittelee.
Jos minä olisin oikeasti lopettanut sitkeän harjoittelemisen, kun halusin apupyörät pois pyörästäni en vieläkään osaisi ajaa. Naapurin ojassa käytyäni uhkasin kyllä etten ikinä enää pyöräilisi. Lopulta vaihdoin kuivat vaatteet ja olin korkealla mäellä ottamassa kovempia vauhteja. Ei saa koskaan luovuttaa.
Elämässä tarvitaan rohkeutta. Tulee eteen suuria ovia eikä aina voi varmaksi tietää minne ne johtavat. Jokaisella on tie mitä kulkea ja jokaisessa risteyksessä on valittava suunta minne mennä. Siinä tarvitaan rohkeutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti